Aina ei tarvitse mennä luonnon helmaan - Eroottinen Tarina

 

Aina ei tarvitse mennä luonnon helmaan...

 
Se oli yksi ihan tavallinen syyskuun lopun sunnuntai, kun reittini poikkesi taas kerran lähimarkettiin.
 
Tänä kesänä olin alkanut käydä kaupassa yhä useammin. Ja siihen oli muodollisesti erittäin pätevä syy: entistä herkullisemman valikoiman lisäksi kalatiskille oli alkukesästä ilmestynyt sellainen herkkupala, ettei paremmasta väliä. Nuori ja raamikas kaveri, jolla
oli upea ruoto, vihreät sänkykamarisilmät sekä ihanasti mallistaan ylikasvaneet surffarihiukset. Juuri sellaiset, joihin olisi halunnut upottaa heti sormensa.
 
Vaikka kaveri oli reippaasti nuorempi, joskus sen kemian vaan tuntee. Siksi viikonloppujen ostosreissuistani oli – kas kummaa – tullut entistä kiireettömämpiä. Vaeltelin kerta toisensa jälkeen antaumuksella pitkin marketin käytäviä ja fantasioin kaikesta kuumottavasta, mitä mies voisi mulle tehdä. Miten hän yllättäisi mut hyllyjen välissä. Miten hän tulisi sisääni. Ja sitä rataa.
 
Sinä syksynä nautittiin ennätysmäisestä intiaanikesästä. Ja tuo kyseinen syyskuun sunnuntai oli niin kuuma, ettei paremmasta väliä. Elohopea huiteli miltei kolmessakymmenessä. Ihoani kuumottivat myös muutamat edellisiltana nautitut siiderit, jotka saivat mieleni vaeltelemaan entistäkin levottomammin. Lisäksi olin luvannut illalla kestitä ystäviäni. Ja juuri kukaan heistä ei syönyt lihaa.
 
Niinpä pukeuduin seksikkäimpään kesämekkooni ja marssin päättäväisesti kauppaan. Vielä ennen kalatiskiä teki mieli kääntyä takaisin, sillä pelkäsin ajatusteni kuultavan olemuksestani. Ostin kuitenkin mojovan kimpaleen lohta ja katselin herkeämättä nuoren
miehen jänteviä käsiä, kun hän kieputti hetkessä kalan nättiin pakettiin.
 
 
- Sä oot tosi nopee, huomasin sanovani.
- Joo. Mut en sentään ihan kaikessa, vastasi kaveri ja iski ilkikurisesti silmää.
 
Sillä hetkellä levoton mieleni teki minulle tepposet. Häkellyin ja punastuin. Minä, varhaiskeski-ikäistä darrakiimaa säteilevä nainen! Onneksi heppu ei nähnyt sitä, miten jokin muukin kuin mieleni alkoi liikahdella liukkaasti. Oli siis pakko päästä pois ennen kuin mahlat virtaisivat valtoimenaan pitkin reisiäni.
 
Mutisin epämääräisen kiitoksen ja käännyin kohti kassaa. En voinut enää katsoa miestä silmiin. Eikä edes tarvinnut, sillä tunsin pois päin kävellessäni kuumottavan katseen selässäni. Ja jos olisin katsahtanut vielä tarkemmin, olisin huomannut mahtavan
stondiksen, jonka tuo välikohtaus oli miehessä aiheuttanut.
 
Kaupan ulkopuolella hengähdin syvään ja imaisin nautinnolliset henkoset savukkeestani. Suljin hetkeksi silmät ja nojasin seinään. Alkusyksyn auringonsäteet leikittelivät ihollani, ja jokainen soluni huusi villin kohtaamisen perään. Ryhdistäydy,
nainen, hoin samalla itselleni.
 
Yhtäkkiä joku hipaisi olkapäätäni.
 
 
- Mun vuoro loppui just, ääni sanoi.
 
 
Tunnistin puhujan jo avaamatta silmiäni. Ja kun avasin ne, edessäni seisoi tuo maailman kuumin kalamyyjä ihanan tiukassa T-paidassa ja kauhtuneissa, täydellisesti istuvissa farkuissa, kaiken kielivä pilke silmäkulmassaan. En ehtinyt edes vastata, kun hän jo
tarttui käteeni ja vetäisi meidät hieman sivummalle.
 
 
- Tuu. Nyt mennään.
 
Päättäväisesti nuori mies kuljetti minut marketin takapihalle ja istutti lastauslaiturille. Saman tien hän painoi huulet niskaani. Tuntui, että olisin voinut räjähtää silkasta mielihyvästä, mutta yritin silti vastustella viimeiseen asti:
 
 
- Pliis, älä. Joku voi nähdä.
- Ei näe. Tänään on sunnuntai, eikä kellään muulla oo asiaa tänne.
 
Kirosin mielessäni aamuista päätöstäni jättää alusvaatteet kaappiin. Kesäinen mekko päällä olin täysin puolustuskyvytön. Eikä aikaakaan, kun nuori mies oli helmani alla. Hän imeskeli ja nuoleskeli kiduttavan ihanasti, ahnaasti, ja oli juuri niin taitava ja estottoman villi kuin olin uumoillutkin. Kielimiesten aatelia.
 
Se hekuma oli jotain täydellistä, ja laukesin nytkähdellen kerta toisensa jälkeen hänen kasvojaan vasten. Siinä vaiheessa olin jo täysin unohtanut ympäristön ja sen, että olimme julkisella paikalla keskellä kirkasta päivää.
 
Palattuani taas hetkeksi tähän maailmaan yritin sopertaa, että kala lämpenee auringossa. Turhaan. Mies käänsi minut lastauslaituria vasten ja tuli saman tien takaapäin sisääni sellaisella voimalla ja ilolla, etten voinut enää muuta kuin huutaa ääneen.
 
Hänen turnauskestävyytensä oli ihan omaa luokkaansa, ja hänellä oli uskomaton taito ottaa naisen nautinto huomioon. Naimme niin kauan, että iltapäivä alkoi kääntyä illaksi. Olin jo aivan sippi, tuhanteen kertaan tyydytetty, mutta kroppani vain janosi lisää. Välillä makoilimme hetken kuumalla asfaltilla savukiehkuroita puhallellen, kunnes hän sai taas uutta virtaa ja pani mua ihanammin kuin kukaan koskaan.
 
 
Session päätteeksi kävelin kotiin hoippuvin jaloin ja taukoamatta hymyillen. Olin ollut niin vailla tätä. Ja tällaisen voimalla tiesin jaksavani pitkälle pimeään syksyyn. 

Myöhemmin illalla vieraani tarkastelivat minua uteliaina.
 
 
- Sä jotenkin sädehdit, tokaisi eräs ystäväni.
- Joo, mä taisin saada kauppareissulla vähän liikaa aurinkoa.
 
Valehtelisin jos väittäisin, että kyseessä oli jokin muu kuin elämäni paras pano.

Suosittelemme tarinan lukijalle seuraavia tuotteitaDynagine GelMustat Perhosstringit ja tietysti suojaksi Euroglider Kondomit

Tapaamme taas ensi viikolla....


Kesäisin terveisin..

Susanna